Testamentti vaikuttaa perunkirjoitukseen monella merkittävällä tavalla. Se muuttaa perinnönjaon perusteita määräämällä omaisuuden jakautumisesta toisin kuin lakimääräinen perimysjärjestys. Perunkirjoituksessa testamentti on huomioitava virallisesti, ja se liitetään osaksi perukirjaa. Testamentti voi vaikuttaa myös perintöveron määräytymiseen, sillä testamentinsaajien verokohtelu voi poiketa perillisten verokohtelusta. Huomioon on otettava myös mahdolliset lakiosavaatimukset, jotka voivat rajoittaa testamentin täyttä toimeenpanoa.
Mitä testamentti tarkoittaa perunkirjoituksessa?
Testamentti on perunkirjoituksessa juridisesti sitova asiakirja, joka osoittaa vainajan tahdon omaisuutensa jakamisesta. Se on huomioitava perukirjassa, ja se vaikuttaa suoraan siihen, ketkä katsotaan kuolinpesän osakkaiksi. Testamentilla vainaja voi muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä ja määrätä omaisuutensa jakamisesta haluamallaan tavalla.
Perunkirjoituksessa testamentti tulee esittää ja sen olemassaolo kirjataan perukirjaan. Testamentti liitetään perukirjan liitteeksi alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Tämä on välttämätöntä, jotta testamentin sisältö tulee virallisesti huomioiduksi ja kaikki osapuolet saavat tiedon testamentin olemassaolosta.
Testamentin juridinen asema on vahva, mutta se ei automaattisesti syrjäytä rintaperillisten lakiosaoikeutta. Jos vainajalta jää rintaperillisiä, heillä on oikeus lakiosaan testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet lakimääräisen perintöosan arvosta, ja sen huomioiminen on yksi perunkirjoituksen keskeisistä tehtävistä testamentin yhteydessä.
Perunkirjoituksessa testamentti vaikuttaa myös verotuksellisiin seikkoihin. Testamentinsaajien verokohtelu määräytyy heidän sukulaissuhteensa perusteella vainajaan, ja tämä on huomioitava perintöverotusta varten laadittavassa perukirjassa.
Miten testamentti muuttaa perunkirjoituksen kulkua?
Testamentti muuttaa perunkirjoituksen kulkua usein merkittävästi. Se vaikuttaa erityisesti siihen, ketkä katsotaan kuolinpesän osakkaiksi ja kutsutaan perunkirjoitustilaisuuteen. Testamentinsaajista tulee kuolinpesän osakkaita, jos heille on määrätty omistusoikeus testamentilla.
Testamentin olemassaolo muuttaa perunkirjoitusprosessia seuraavilla tavoilla:
- Testamentti on annettava tiedoksi perillisille ennen perunkirjoitusta tai viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa
- Testamentinsaajat on kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen, jos he ovat yleistestamentin saajia
- Testamentti liitetään perukirjan liitteeksi alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä
- Perukirjaan merkitään testamentin tiedoksiantopäivä ja tieto siitä, ovatko perilliset hyväksyneet testamentin
- Mahdolliset lakiosavaatimukset kirjataan perukirjaan
- Testamentti voi vaikuttaa siihen, kuka toimii pesänilmoittajana
Jos testamentissa on määrätty testamentin toimeenpanija, hänellä on oikeus edustaa kuolinpesää pesänselvityksessä. Toimeenpanijalla on myös merkittävä rooli perunkirjoituksessa, sillä hän voi toimia pesänilmoittajana, joka vastaa pesän varallisuuden ja velkojen ilmoittamisesta perunkirjoituksessa.
Testamentti vaikuttaa myös omaisuuden arvostamiseen perunkirjoituksessa. Erityisesti jos testamentissa on määrätty tietystä omaisuuserästä tietylle henkilölle, tämän omaisuuden arvo on määriteltävä perukirjassa tarkasti perintöverotusta varten.
Milloin testamentti pitää esittää perunkirjoituksessa?
Testamentti on esitettävä viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa, mutta suositeltavaa on antaa se tiedoksi perillisille hyvissä ajoin ennen perunkirjoitusta. Lain mukaan testamentti tulee antaa tiedoksi perillisille todistettavasti, mikä tarkoittaa haastemiehen välityksellä tapahtuvaa tiedoksiantoa tai muuta todisteellista menettelyä.
Testamentin tiedoksiannon määräajoista on säädetty perintökaaressa. Moiteaika testamentin moittimiselle alkaa kulua siitä, kun testamentti on annettu perilliselle todistettavasti tiedoksi. Moiteaika on kuusi kuukautta, jonka aikana perillinen voi nostaa moitekanteen testamenttia vastaan.
Testamentin esittämisen vastuussa on testamentinsaaja. Hänen velvollisuutenaan on huolehtia, että testamentti annetaan tiedoksi perillisille ja esitetään perunkirjoituksessa. Jos testamentissa on määrätty testamentin toimeenpanija, vastuu testamentin esittämisestä voi olla myös hänellä.
Jos testamenttia ei esitetä perunkirjoituksessa, se voi johtaa merkittäviin oikeudellisiin ongelmiin myöhemmin. Testamentin salaamisesta voi seurata rangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus, jos sillä on pyritty vahingoittamaan muiden oikeudenomistajien etua. Lisäksi testamenttiin vetoaminen myöhemmin voi olla hankalampaa, jos sitä ei ole asianmukaisesti esitetty perunkirjoituksessa.
Miten lakiosa huomioidaan testamentin ja perunkirjoituksen yhteydessä?
Lakiosa on rintaperillisen oikeus saada puolet lakimääräisen perintöosuutensa arvosta testamentista huolimatta. Perunkirjoituksessa on huomioitava rintaperillisten oikeus lakiosaan, ja tämä voi rajoittaa testamentin täyttä toimeenpanoa.
Lakiosan huomioiminen testamentin ja perunkirjoituksen yhteydessä tapahtuu seuraavasti:
- Perunkirjoituksessa lasketaan jäämistön kokonaisarvo, josta lakiosat määräytyvät
- Lakiosa on puolet siitä osuudesta, jonka rintaperillinen saisi lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan
- Rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta
- Lakiosavaatimus esitetään testamentinsaajalle todisteellisesti
- Mahdolliset lakiosavaatimukset kirjataan perukirjaan
Lakiosan maksaminen voi tapahtua myös rahana, jos testamentissa on näin määrätty tai testamentinsaaja niin päättää. Tällöin testamentinsaaja voi pitää testamentilla saadun omaisuuden, mutta hänen on maksettava rintaperillisille heidän lakiosansa rahassa. Tämä mahdollisuus on hyvä huomioida perunkirjoituksessa, kun arvioidaan testamentin vaikutuksia perinnönjakoon.
Mitä tapahtuu, jos testamentti löytyy vasta perunkirjoituksen jälkeen?
Jos testamentti löytyy vasta perunkirjoituksen jälkeen, perunkirjoitus voidaan joutua täydentämään. Tätä kutsutaan täydennys- tai lisäperunkirjoitukseksi. Testamentin myöhäinen löytyminen ei mitätöi testamenttia, vaan se on edelleen pätevä, jos se täyttää muodolliset vaatimukset.
Täydennysperunkirjoitus on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun uusi tieto (tässä tapauksessa testamentti) on tullut ilmi. Täydennysperunkirjoituksessa huomioidaan testamentin vaikutus perinnönjakoon ja korjataan aiemmin tehdyn perukirjan tiedot tältä osin.
Testamentin löytyminen perunkirjoituksen jälkeen vaikuttaa perinnönjakoon merkittävästi. Jos perinnönjako on jo tehty, se voidaan joutua purkamaan ja tekemään uudelleen testamentin mukaisesti. Tällöin jo jaettua omaisuutta voidaan joutua palauttamaan kuolinpesään.
Mahdolliset riitaisuudet ovat yleisiä tilanteissa, joissa testamentti löytyy myöhään. Testamenttia voidaan moittia kuuden kuukauden kuluessa sen tiedoksiannosta, ja moiteperusteet ovat samat riippumatta siitä, milloin testamentti löytyy. Perillisillä on oikeus moittia testamenttia esimerkiksi sillä perusteella, että se ei täytä muotovaatimuksia tai testamentintekijä ei ole ollut kelpoinen tekemään testamenttia.
Testamentin myöhäinen löytyminen voi vaikuttaa myös perintöverotukseen. Jos verotuspäätös on jo tehty, voidaan hakea veronoikaisua tai perintöverotuksen muutosta uuden testamentin perusteella. Määräaika veronoikaisun hakemiselle on viisi vuotta perintöverotuksen toimittamisvuoden päättymisestä.
Ota yhteyttä asiantuntijoihin
Testamentti ja perunkirjoitus ovat juridisesti monimutkaisia asioita, joissa asiantuntija-apu on usein tarpeen. Jos tarvitset neuvoja testamentin vaikutuksesta perunkirjoitukseen tai apua perunkirjoituksen järjestämisessä, ota yhteyttä ammattitaitoisiin asiantuntijoihimme. Autamme sinua kaikissa perintöasioissa ja huolehdimme, että läheisesi toiveet toteutuvat lain vaatimukset täyttäen.