Perunkirjoitukset

Perunkirjoitus on laissa määritelty toimitus, joka täytyy järjestää kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta. Perunkirjoituksessa laadittava perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen järjestämisestä.

Me opastamme sinut tarvittaessa perunkirjoitusten läpi – sinun ei tarvitse tuntea kaikkia termejä ja lakiteknisiä kiemuroita. Jos kuitenkin haluat perehtyä perunkirjoitukseen, alle on koottu tietopaketti asiasta.

Mitä tapahtuu perunkirjoitustilaisuudessa?

Perunkirjoitustilaisuudessa kirjataan ylös kuolinpesän osakkaat ja testamentinsaajat. Tilaisuudessa todetaan pesän varallisuus ja siihen vaikuttavat asiat. Erityisesti selvitetään puolisoiden välinen varallisuus ja tehdyt sopimukset.

Kuolinpesänhoitaja on henkilö, joka hallinnoi kuolinpesää. Hän myös valitsee uskotut miehet hoitamaan pesän omaisuuden luetteloinnin ja varallisuuden arvioinnin. Pesänhoitajaksi valitaan lain mukaan henkilö, joka on parhaiten perillä vainajan asioista ja hän toimii myös pesän ilmoittajana. 

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki perilliset. Tilaisuuden järjestäjän on varmistuttava siitä, että tilaisuuteen kutsutut henkilöt ovat varmasti tietoisia tapahtumasta, vaikka eivät itse saapuisikaan paikalle. Perillinen voi myös lähettää paikalle itselleen edustajan, mikäli on estynyt osallistumaan henkilökohtaisesti. Perunkirjoitustilaisuuteen ei tarvitse välttämättä kutsua esimerkiksi erityistestamentin saajaa.

 

Mikä perukirja on?

Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan kuolinpesän velat ja varallisuus sekä perilliset ja testamentinsaajat. Perukirja on siis veroilmoitus, jonka perusteella määrätään kuolinpesälle maksettava perintövero. Perukirjaan merkitään myös kuolinpesän osakkaat ja muut henkilöt, joilla on oikeus saada jotain jäämistöstä. Perukirjan tärkein tehtävä on koota vainajan oikeudellisesti tärkeät asiakirjat, joita tarvitaan esimerkiksi pesänselvitykseen ja perinnönjakoon. 

 

Mitä perunkirjoituksessa selvitetään?

Perunkirjoituksessa selvitetään oikeudellisesti tärkeitä asioita, kuten 

  • kuolinpesän osakkaiden sukulaissuhteet vainajaan
  • onko vainajalla ollut testamenttia, avio-oikeutta tai avioehtosopimusta
  • vainajan antamat ja saamat lahjat sekä niihin liittyvät avio-oikeusmääräykset
  • onko vainajalla sitoumuksia, kuten takausvastuuta
  • annetut ennakkoperinnöt
  • uskottujen miesten arviot vainajan omaisuudesta
  • lakiosavaatimukset, eli rintaperillisten vaatimus testamentin saajalle omasta laissa määritellystä perinnöstään.
  • lesken ilmoitukset tasingosta ja jäämistön hallinnasta
  • osakkaiden oikeudellisesti merkitykselliset lausumat
  • poikkeukset puolisoiden omaisuuden puolittamisperiaatteessa yms

 

Perunkirjoitukseen tarvittavia asiakirjoja

Uskottujen miesten tehtävänä on selvittää, mitä asiakirjoja kussakin tilanteessa tarvitsee toimittaa perunkirjoitukseen. Tällaisia asiakirjoja voivat olla mm. talon tiedot ja osakeomistukset.
Perunkirjoitukseen tarvitaan vainajan sukuselvitys sekä vainajan ja elossa olevan puolison yhteiset pankkitiedot. Tässä tapauksessa pelkkä tiliote ei riitä, vaan saldotodistusta tulee pyytää pankilta. Mikäli kuolleen vainajan puoliso on kuollut aiemmin, tarvitaan myös tämän perunkirjoitus.

Manu Pasanen Hautaustoimisto Mielonen

Onko sinulla kysyttävää perunkirjoituksen tekemisestä?
Ota yhteyttä

Puhelin (015) 162 222
Sähköposti mielonen@hautaustoimistomielonen.fi

Mikä kuolinpesä on?

Kuolinpesäksi kutsutaan vainajalta jäänyttä omaisuutta ja velkoja. Perinnönjakoon saakka pesää edustavat kuolinpesän osakkaat, joita kansankielessä kutsutaan myös perikunnaksi. 

 

Sukuselvitys

Sukuselvitys tehdään, jotta perinnönjättäjän kaikki perilliset voidaan varmasti selvittää. Selvitys tehdään hankkimalla aukoton virkatodistusketju kaikilta paikkakunnilta, joilla edesmennyt on asunut 15 vuotta täytettyään. Virkatodistuksista voidaan nähdä kaikki rintaperilliset, eli vainajan lapset ja heidän lapsensa. Mikäli joku perinnönsaajist on jo kuollut, tarvitaan myös hänen virkatodistusketjunsa, jotta voidaan selvittää hänen tilalleen tulevat sijaisperilliset.  

Sukuselvityksen tekevät yleensä uskotut miehet, mutta mikäli perikunta haluaa toisin, selvityksen voi koota kuka tahansa henkilö.

 

Vainajan oikeudenomistajat

Perunkirjoitukseen kutsuttavat henkilöt selvitetään vainajan sukuselvityksen ja muiden asiakirjojen perusteella. Yleensä oikeudenomistajia ovat puoliso ja rintaperilliset. Rintaperillisten tarkat henkilöt voidaan selvittää sukuselvityksen avulla.  

 

Ketä ovat uskotut miehet?

Perunkirjoituksessa tulee olla kaksi uskottua miestä, jotka toimittavat perunkirjoituksen ja arvioivat kuolinpesän varat ja velat parhaan ymmärryksensä mukaan sekä allekirjoittavat perukirjan. Uskottu mies voi olla kuka tahansa luotettava täysi-ikäinen oikeustoimikelpoinen henkilö. Uskottuna miehenä voi toimia myös kuolinpesän osakas, mutta mikäli osakkailla on erimielisyyttä siitä, kenet pitäisi toimeen valita tai henkilön ei uskota voivan toimia puolueettomasti, on varmempaa valita tehtävään ulkopuolinen henkilö, jonka osakkaat voivat uskoa toimivan riittävän objektiivisesti ja asiantuntevasti tilanteessa.

 

Ketä perunkirjoitukseen kutsutaan?

Perunkirjoitukseen kutsutaan

  • Mahdollinen leski
  • Lakimääräiset perilliset (eli rintaperilliset: lapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset ja näiden lapset, isovanhemmat, tädit, sedät ja enot)
  • Toissijaiset perilliset (eli aiemmin kuolleen puolison isä, äiti, veli ja sisar sekä veljen tai sisaren lapset)
  • Testamentinsaajat (eli vainajan testamentissaan määräämät perijät)
  • Tarvittaessa edunvalvoja
  • Muut henkilöt, esim. osakas, jonka asema on riidanalainen

Autamme sinua kaikissa perunkirjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Voit varata ajan perunkirjoitukseen kalenteristamme tai ottaa yhteyttä sähköpostilla tai puhelimella

Suunnittele hautajaiset