Pesänjakaja on tuomioistuimen määräämä puolueeton toimija, joka hoitaa perinnönjaon, kun perilliset eivät pääse sopimukseen tai kun perinnönjakoon liittyy erityisiä haasteita. Pesänjakajaa tarvitaan tyypillisesti riitaisissa perinnönjaoissa, kun osakkaat ovat erimielisiä jaettavasta omaisuudesta tai sen arvosta. Perillinen voi hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta, ja määrääminen on välttämätöntä, jos yksikin osakas sitä vaatii. Pesänjakajan tehtäviin kuuluu kuolinpesän selvitys, omaisuuden arviointi ja tasapuolinen jako perillisten kesken.
Mikä on pesänjakaja ja milloin häntä tarvitaan?
Pesänjakaja on yleensä lakimies tai muu oikeudellisen koulutuksen saanut henkilö, jonka tuomioistuin määrää toimittamaan perinnönjaon kuolinpesässä. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona ja varmistaa, että perinnönjako tapahtuu lain mukaisesti ja kaikkien osakkaiden etuja kunnioittaen.
Pesänjakajaa tarvitaan erityisesti riitaisissa tilanteissa, joissa kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen perinnönjaosta. Jos yksikin osakas vaatii pesänjakajaa, on tuomioistuimen määrättävä sellainen. Tämä oikeus on ehdoton, eikä vaatimusta tarvitse erikseen perustella.
Tyypillisiä tilanteita, joissa pesänjakaja on tarpeen:
- Osakkaat eivät pääse sopimukseen jaettavasta omaisuudesta tai sen arvosta
- Perinnönjako on juridisesti monimutkainen (esim. testamenttiriidat)
- Pesässä on alaikäisiä perillisiä tai edunvalvonnassa olevia osakkaita
- Perinnönjako on viivästynyt kohtuuttomasti
- Osakkaat asuvat eri paikkakunnilla tai ulkomailla, mikä vaikeuttaa sopimista
Pesänjakajan lakisääteinen tehtävä on toimittaa perinnönjako perintökaaren säännösten mukaisesti. Hän selvittää pesän varat ja velat, kutsuu osakkaat jaon toimitukseen, laatii jakokirjan ja pyrkii sovittelemaan osakkaiden välisiä erimielisyyksiä. Pesänselvitys on tehtävä ennen perinnönjakoa, mutta joskus pesänjakaja voidaan määrätä jo ennen kuin pesänselvitys on kokonaan valmis.
Milloin pesänjakaja on haettava perinnönjakoa varten?
Pesänjakajaa voidaan hakea heti, kun perunkirjoitus on pidetty. Varsinaista määräaikaa hakemiselle ei ole, mutta käytännössä hakemus kannattaa tehdä, kun osakkaat toteavat, etteivät pysty sopimaan perinnönjaosta keskenään. Perinnönjakoa ei voida toimittaa ennen kuin perunkirjoitus on tehty ja pesä on selvitetty.
Lain mukaan pesänjakajaa on haettava seuraavissa tilanteissa:
- Kun yksikin kuolinpesän osakas sitä vaatii, riippumatta siitä, onko pesässä riitaa
- Jos joku osakkaista on vajaavaltainen tai edunvalvonnassa, ja jako halutaan toimittaa ilman perillisten välistä sopimusta
- Jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu
- Jos osakas on konkurssissa ja konkurssipesä on ottanut perillisaseman haltuunsa
Käytännössä pesänjakajaa haetaan useimmiten tilanteissa, joissa:
- Perinnönjako on viivästynyt pitkään (jopa vuosia)
- Osakkaat riitelevät omaisuuden arvostamisesta
- Osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, kuka saa mitäkin omaisuutta
- Pesässä on erityistä omaisuutta, kuten kiinteistöjä tai yritysvarallisuutta
- Testamentin tulkinnasta on erimielisyyksiä
Perinnönjaossa ei ole pakollista aikarajaa, mutta verotuksellisista syistä se kannattaa yleensä tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos jako viivästyy huomattavasti ilman perusteltua syytä, voi osakas hakea pesänjakajaa tilanteen ratkaisemiseksi.
Miten pesänjakajan määrääminen tapahtuu käytännössä?
Pesänjakajan määrääminen alkaa hakemuksella, joka toimitetaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksen voi tehdä kuka tahansa kuolinpesän osakkaista. Hakemuksessa on mainittava kuolinpesän osakkaat yhteystietoineen sekä perusteltava lyhyesti pesänjakajan tarve.
Pesänjakajan hakemisprosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta:
- Hakemuksen laatiminen käräjäoikeudelle (kirjallinen hakemus tai sähköinen asiointipalvelu)
- Hakemuksen liitteeksi tarvitaan perukirja sekä sukuselvitys/virkatodistukset
- Käräjäoikeus pyytää muiden osakkaiden lausuntoa hakemuksesta
- Käräjäoikeus tekee päätöksen ja määrää pesänjakajan
- Päätös annetaan tiedoksi kaikille osakkaille
Hakemuksessa voidaan esittää toive tietystä pesänjakajasta. Usein käräjäoikeus määrää tehtävään ehdotetun henkilön, jos tämä on pätevä ja kaikki osakkaat hyväksyvät ehdotuksen. Jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen pesänjakajasta, tuomioistuin valitsee sopivan henkilön, yleensä paikallisen asianajajan tai muun juridisen koulutuksen saaneen henkilön.
Käsittelyaika vaihtelee käräjäoikeuksittain, mutta tyypillisesti päätös saadaan 2-8 viikon kuluessa hakemuksesta. Kiireellisissä tapauksissa käsittelyä voidaan pyytää nopeutettavaksi.
Kun pesänjakaja on määrätty, hän ottaa yhteyttä kaikkiin osakkaisiin ja aloittaa perinnönjakoprosessin. Jakajan ensimmäinen tehtävä on selvittää pesän tilanne ja järjestää kaikille osapuolille yhteinen tapaaminen, jossa käydään läpi perinnönjaon periaatteet ja aikataulu.
Mitä pesänjakaja maksaa ja kuka kustannuksista vastaa?
Pesänjakajan palkkio määräytyy työmäärän, pesän laajuuden ja asian monimutkaisuuden perusteella. Useimmiten pesänjakajat veloittavat tuntiperusteisesti. Keskimääräinen palkkio on noin 100-250 euroa tunnilta (+ alv), ja kokonaiskustannus on tyypillisesti 1 000-5 000 euroa perinnönjaon monimutkaisuudesta riippuen.
Pesänjakajan kustannukset maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista ennen omaisuuden jakamista perillisille. Tämä tarkoittaa, että kustannukset vähentävät kaikkien osakkaiden perintöosuutta suhteellisesti.
Kustannusten jakautumisessa on huomioitava seuraavat poikkeustilanteet:
- Jos perinnönjako viivästyy jonkun osakkaan tahallisen toiminnan vuoksi, voidaan kustannuksia määrätä enemmän tämän osakkaan maksettavaksi
- Jos pesänjakajan määräämistä hakee vain yksi osakas ilman perusteltua syytä, voidaan kustannukset määrätä hänen maksettavakseen
- Jos pesässä ei ole riittävästi varoja, joutuvat osakkaat vastaamaan kustannuksista omista varoistaan perintöosuuksiensa suhteessa
Pesänjakajan on pidettävä tarkkaa kirjaa käyttämistään työtunneista ja toimenpiteistä. Lopuksi hän esittää erittellyn laskun, jonka perusteet hän selvittää osakkaille. Jos osakkaat pitävät palkkiota kohtuuttomana, voivat he riitauttaa sen käräjäoikeudessa.
Pesänjakajan kustannukset kannattaa huomioida perinnönjakoa suunniteltaessa, etenkin jos pesän varat ovat vähäiset. Joissakin tapauksissa sovinnollinen jako ilman pesänjakajaa voi olla taloudellisempi vaihtoehto, jos osakkaat pystyvät sopimaan asioista keskenään.
Voiko pesänjakajan päätöksestä valittaa?
Pesänjakajan toimittamaa perinnönjakoa voidaan moittia nostamalla moitekanne käräjäoikeudessa. Moitekanteen nostamiselle on kuuden kuukauden määräaika siitä, kun perinnönjako on toimitettu. Määräaika on ehdoton, eikä sitä voi pidentää.
Moitekanteen voi nostaa seuraavilla perusteilla:
- Jakoa toimitettaessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on vaikuttanut perillisen oikeuteen
- Pesänjakaja on soveltanut lakia virheellisesti
- Omaisuuden arvostuksessa on tehty merkittävä virhe
- Perinnönjaossa ei ole huomioitu kaikkia perillisiä tai testamentin määräyksiä oikein
Moitekanne nostaminen tapahtuu toimittamalla haastehakemus käräjäoikeuteen. Kanteessa on yksilöitävä tarkasti, millä perusteella jakoa moititaan ja mitä muutosta siihen vaaditaan. Kanne on nostettava kaikkia muita osakkaita vastaan, ja se käsitellään tuomioistuimessa riita-asiana.
On huomattava, että moitekanteen nostaminen ei tarkoita automaattisesti perinnönjaon kumoutumista. Tuomioistuin voi:
- Hylätä kanteen, jolloin pesänjakajan toimittama perinnönjako jää voimaan
- Määrätä perinnönjaon oikaistavaksi tietyiltä osin
- Kumota perinnönjaon kokonaan ja määrätä uuden pesänjakajan toimittamaan jaon
Moitekanteen nostamiseen liittyy aina oikeudenkäyntikustannusten riski. Yleensä hävinnyt osapuoli joutuu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Siksi moitekanteen nostamista kannattaa harkita huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan neuvotella sovintoratkaisua ennen oikeudenkäyntiin ryhtymistä.
Miten toimia tyytymättömyystilanteissa
Jos olet tyytymätön pesänjakajan toimintaan tai perinnönjaon lopputulokseen, voit edetä seuraavasti:
- Keskustele ensin pesänjakajan kanssa ja pyydä perusteluja ratkaisuille
- Pyri sovintoratkaisuun muiden osakkaiden kanssa
- Pyydä tarvittaessa riippumattoman lakimiehen arvio tilanteesta
- Harkitse huolellisesti moitekanteen nostamista ja sen onnistumismahdollisuuksia
- Huomioi moitekanteen määräaika (6 kk jaosta)
Yhteenveto ja neuvonta
Pesänjakaja on tärkeä toimija perinnönjakoprosessissa etenkin riitaisissa tai monimutkaisissa kuolinpesissä. Jakaja tuo prosessiin puolueetonta asiantuntemusta ja varmistaa, että jako tapahtuu lainmukaisesti kaikkien osakkaiden oikeuksia kunnioittaen.
Pesänjakajan määrääminen kannattaa, kun perinnönjaosta ei päästä sopimukseen, sillä ulkopuolisen asiantuntijan avulla voidaan usein välttää pitkät ja kalliit oikeudenkäynnit. Vaikka pesänjakajan käyttö aiheuttaa kustannuksia, se on usein kokonaistaloudellisesti järkevää.
Jos sinulla on kysymyksiä pesänjakajan määräämiseen, perunkirjoitukseen tai muihin perintöasioihin liittyen, olemme valmiina auttamaan ja neuvomaan sinua kaikissa perintöasioihin liittyvissä kysymyksissä. Pitkä kokemuksemme hautaus- ja perintöasioissa auttaa sinua selviytymään haastavasta elämäntilanteesta.