Testamentti ja perimysjärjestys ovat kaksi erilaista tapaa määrittää, kuka perii omaisuuden henkilön kuoleman jälkeen. Perimysjärjestys on lakiin perustuva järjestelmä, joka määrää, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken, jos testamenttia ei ole. Testamentti puolestaan on henkilökohtainen tahdonilmaisu, jolla voidaan ohjata omaisuuden jakoa lakisääteisestä perimysjärjestyksestä poiketen. Molemmilla on oma roolinsa perinnönjaossa, mutta niiden painoarvo ja joustavuus eroavat merkittävästi toisistaan.
Mitä eroa on testamentilla ja perimysjärjestyksellä?
Testamentti on henkilökohtainen tahdonilmaisu, jolla henkilö voi määrätä omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Perimysjärjestys puolestaan on lakisääteinen järjestelmä, joka määrittää automaattisesti, kenelle omaisuus siirtyy, jos testamenttia ei ole tehty.
Keskeisin ero näiden välillä on niiden joustavuudessa. Testamentti antaa ihmiselle mahdollisuuden itse päättää, kuka hänen omaisuutensa perii ja missä suhteessa. Lakisääteinen perimysjärjestys taas noudattaa ennalta määrättyjä sääntöjä, jotka eivät ota huomioon ihmisen henkilökohtaisia toiveita tai perhesuhteita, jotka poikkeavat perinteisestä perherakenteesta.
Testamentin avulla voi myös asettaa ehtoja perinnön saamiselle tai määrätä, että omaisuus siirtyy esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestölle. Perimysjärjestys ei tällaista joustoa tarjoa, vaan se noudattaa tiukasti lainsäädännössä määriteltyä järjestystä.
Juridisesti testamentti on vahva asiakirja, mutta se ei kuitenkaan voi täysin syrjäyttää rintaperillisten lakiosaoikeutta. Lakisääteinen perimysjärjestys puolestaan turvaa lähisukulaisten aseman perinnönjaossa riippumatta vainajan viimeisestä tahdosta.
Miten lakisääteinen perimysjärjestys toimii Suomessa?
Suomen lakisääteinen perimysjärjestys toimii parenteelijärjestelmän kautta, jossa perilliset on jaettu ryhmiin sukulaisuuden perusteella. Ensisijaiset perilliset ovat rintaperilliset eli vainajan lapset, jotka jakavat perinnön keskenään tasan. Jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen.
Perimysjärjestys etenee seuraavien parenteelien mukaisesti:
- Ensimmäinen parenteeli: Rintaperilliset (lapset, lastenlapset jne.)
- Toinen parenteeli: Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (sisarukset, sisarusten lapset)
- Kolmas parenteeli: Isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä (tädit, sedät, enot)
Jos vainajalla on puoliso mutta ei lapsia, puoliso perii kaiken omaisuuden. Tämä perintöoikeus on kuitenkin väliaikainen, sillä ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset (vanhemmat, sisarukset tai heidän jälkeläisensä) saavat osuutensa lesken kuollessa.
Jos vainajalla on sekä puoliso että lapsia, puolisolla on oikeus hallita jakamattomana puolisoiden yhteistä kotia ja sen irtaimistoa. Lapset saavat kuitenkin perintöosuutensa muusta omaisuudesta, ja he voivat vaatia pesänjakoa jo lesken elinaikana.
Mikäli vainajalla ei ole perillisiä eikä testamenttia, omaisuus menee valtiolle. Valtio voi kuitenkin luovuttaa omaisuuden kokonaan tai osittain vainajan läheiselle tai vainajan kotikunnalle.
Milloin testamentti kannattaa laatia perimysjärjestyksen ohittamiseksi?
Testamentti kannattaa laatia erityisesti silloin, kun lakisääteinen perimysjärjestys ei vastaa omia toiveita omaisuuden jakautumisesta. Avoliitossa eläville testamentti on lähes välttämätön, sillä avopuoliso ei peri automaattisesti mitään ilman testamenttia, vaikka pariskunta olisi elänyt yhdessä vuosikymmeniä.
Uusperheissä testamentin laatiminen on tärkeää, jos haluaa varmistaa, että myös ei-biologiset lapset huomioidaan perinnönjaossa. Lakisääteinen perimysjärjestys tunnistaa vain biologiset ja adoptoidut lapset, ei puolison lapsia.
Lapsettomilla pareilla testamentti on keskeinen väline varmistaa, että omaisuus siirtyy puolisolle kokonaan, eikä puolittain puolison ja vainajan vanhempien tai sisarusten kesken. Ilman testamenttia leski voi joutua tilanteeseen, jossa hän omistaa yhteisen kodin vain osittain.
Testamentti on tarpeen myös silloin, kun halutaan:
- Määrätä tietty omaisuus (kuten kesämökki tai arvoesine) tietylle henkilölle
- Lahjoittaa osa omaisuudesta hyväntekeväisyyteen
- Varmistaa yrittäjänä liiketoiminnan jatkuvuus ja siirtyminen halutulle taholle
- Huomioida ystävä tai elämänkumppani, jolla ei ole juridista suhdetta testamentin laatijaan
Testamentti on hyödyllinen myös riitaisten perhesuhteiden yhteydessä, kun halutaan selkeyttää omaisuuden jakoa ja vähentää tulkintaerimielisyyksien mahdollisuutta.
Miten testamentti vaikuttaa lakiosaan ja pakollisiin perintöosuuksiin?
Testamentti ei voi täysin sivuuttaa rintaperillisten (lasten ja heidän jälkeläistensä) oikeutta lakiosaan, joka on puolet siitä perintöosuudesta, jonka perillinen saisi lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Tämä rajoittaa testamentilla määrättävissä olevaa omaisuutta.
Kun rintaperillinen vaatii lakiosaansa, testamenttia on soviteltava niin, että lakiosa toteutuu. Lakiosavaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon testamentista. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti testamentin saajalle.
Esimerkki: Jos henkilöllä on kaksi lasta ja 100 000 euron omaisuus, lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan kumpikin saisi 50 000 euroa. Lakiosa on puolet tästä eli 25 000 euroa. Vaikka henkilö testamentilla määräisi koko omaisuutensa kolmannelle henkilölle, on rintaperillisillä silti oikeus vaatia 25 000 euron lakiosaa.
Testamentissa voidaan tehdä erilaisia määräyksiä, jotka vaikuttavat lakiosaan:
- Testamentissa voidaan määrätä, että lakiosa maksetaan rahana, vaikka perintö muuten koostuisi esimerkiksi kiinteistöstä
- Testamentilla voidaan määrätä, että aiemmin annetut lahjat ovat ennakkoperintöä, mikä vaikuttaa lakiosan suuruuteen
- Erityistapauksissa perillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi, jolloin hän ei saa edes lakiosaansa
On tärkeää huomata, että vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan. Puolisolla tai muilla sukulaisilla ei ole vastaavaa suojaa, joten heidän perintöosuutensa voidaan sivuuttaa kokonaan testamentilla.
Mitä muotovaatimuksia pätevä testamentti edellyttää?
Suomen lain mukaan pätevä testamentti edellyttää tiettyjä muotovaatimuksia, joita on noudatettava tarkasti. Testamentin on oltava kirjallinen ja testamentin tekijän omakätisesti allekirjoittama. Lisäksi kahden esteettömän todistajan on yhtä aikaa läsnä ollen todistettava testamentti oikeaksi.
Testamentin todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tietää sen sisältöä. Todistajien on merkittävä asiakirjaan nimensä, ammattinsa ja asuinpaikkansa. Todistajat eivät saa olla testamentin tekijän lähisukulaisia eivätkä testamentin saajia.
Tyypillisiä virheitä, jotka voivat tehdä testamentista pätemättömän:
- Todistajat eivät ole olleet yhtä aikaa paikalla allekirjoitushetkellä
- Todistajana on toiminut henkilö, joka on esteellinen (esim. perillinen tai tämän puoliso)
- Testamentti on allekirjoitettu vain yhdellä todistajalla
- Testamentista puuttuu allekirjoitus tai päiväys
- Testamentin tekijä ei ole ollut oikeustoimikelpoinen (esim. muistisairauden vuoksi)
Erityistilanteissa, kuten vakavan sairauden tai onnettomuuden yhteydessä, voidaan laatia hätätilatestamentti, jolla on erilaiset muotovaatimukset. Se voi olla suullinen kahden todistajan läsnä ollessa tai kirjallinen ilman todistajia. Hätätilatestamentti on kuitenkin voimassa vain kolme kuukautta esteen päättymisestä.
Testamenttia laadittaessa on tärkeää varmistaa, että sen sanamuoto on yksiselitteinen ja että testamentissa ilmaistaan selkeästi testamentin tekijän tahto. Epäselvät ilmaukset voivat johtaa tulkintaerimielisyyksiin perillisten kesken.
Mistä saa apua testamentin laatimiseen ja perinnönjaon suunnitteluun?
Testamentin laatimiseen ja perinnönjaon suunnitteluun kannattaa hakea asiantuntija-apua, koska perintöasiat ovat juridisesti monimutkaisia. Lakimiehet ja erityisesti perintöoikeuteen erikoistuneet asianajajat ovat parhaita auttamaan testamentin laatimisessa niin, että se täyttää kaikki muotovaatimukset ja toteuttaa tekijän tahdon tehokkaasti.
Apua testamentin laatimiseen tarjoavat:
- Asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot
- Oikeusaputoimistot (vähävaraisille)
- Pankkien ja vakuutusyhtiöiden lakipalvelut
- Hautaustoimistot, joilla on usein yhteistyökumppaneina lakimiehiä
Perunkirjoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, on tärkeä vaihe perinnönjaossa. Sen yhteydessä selvitetään kuolinpesän varat, velat ja osakkaat. Hautaustoimistot voivat ohjata oikean asiantuntijan puoleen perunkirjoitusasioissa.
Perinnönjaon suunnitteluun liittyy testamentin lisäksi myös muita järjestelyjä, kuten:
- Lahjoitukset elinaikana
- Henkivakuutukset, joiden edunsaajamääräys ohittaa sekä testamentin että lakimääräisen perimysjärjestyksen
- Avioehtosopimukset, jotka vaikuttavat puolisoiden omaisuuden jakoon
Oikean asiantuntijan avulla voit varmistaa, että testamenttisi on juridisesti pätevä ja että se toteuttaa toiveesi mahdollisimman hyvin. Asiantuntija osaa myös ottaa huomioon verotukselliset näkökulmat perinnönjaon suunnittelussa.
Ota yhteyttä – autamme perintöasioissa
Perintöasioissa kannattaa toimia ajoissa ja huolellisesti. Hautaustoimisto Mielonen tarjoaa neuvontaa ja opastusta perunkirjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinut oikean asiantuntijan puoleen testamentti- ja perintöasioissa. Ota meihin yhteyttä ja kerromme, miten voimme auttaa sinua varmistamaan, että perintöasiat hoituvat toiveidesi mukaisesti.