Perinnönjakosopimus voidaan tehdä heti, kun perunkirjoitus on toimitettu ja kuolinpesän varat sekä velat ovat riittävän selvillä. Jos vainajalla oli puoliso, jonka kanssa oli avio-oikeus, ositus on tehtävä ennen jakoa. Perintöverotuspäätöstä ei tarvitse odottaa. Alla käymme läpi tärkeimmät perinnönjakoon liittyvät kysymykset vaihe vaiheelta.
Mitä edellytyksiä perinnönjakosopimuksen tekeminen vaatii?
Perinnönjakosopimus voidaan tehdä, kun kolme perusedellytystä täyttyy: perunkirjoitus on toimitettu, kuolinpesän varat ja velat ovat riittävän selvillä, ja mahdollinen ositus tai omaisuuden erottelu on tehty. Kun nämä edellytykset ovat kunnossa, perinnönjakosopimuksen tekemiselle ei ole estettä.
Ensimmäinen edellytys on perunkirjoituksen toimittaminen. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan omaisuus ja velat, ja se muodostaa pohjan kaikelle myöhemmälle. Ilman perukirjaa perinnönjakoa ei voida tehdä asianmukaisesti, koska jaettavan omaisuuden kokonaisuus ei ole selvillä.
Toinen edellytys koskee mahdollista ositusta tai omaisuuden erottelua. Jos vainaja oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, puolisoiden omaisuudet on ensin erotettava toisistaan osituksessa. Jos avio-oikeutta ei ollut, tehdään omaisuuden erottelu. Vasta tämän jälkeen on selvää, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesään ja on jaettavissa perinnönjakosopimuksella.
Kolmas edellytys on, että kaikki kuolinpesän osakkaat ovat mukana prosessissa. Jokaisen osakkaan on allekirjoitettava perinnönjakokirja, joten kaikkien on oltava tietoisia jaosta ja hyväksyttävä se. Jos jokin osakas on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja, perinnönjako on myös vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa.
Kuinka pian perunkirjoituksen jälkeen jako voidaan tehdä?
Perinnönjaolle ei ole laissa yleistä vähimmäis- tai enimmäismääräaikaa. Jako voidaan tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen, kun edellytykset täyttyvät. Käytännössä on viisainta toimia mahdollisimman pian, koska viivästyminen voi tehdä tilanteesta myöhemmin monimutkaisemman.
Perintöverotuspäätöstä ei tarvitse odottaa ennen perinnönjakoa. Tämä on yleinen väärinkäsitys, joka voi tarpeettomasti viivästyttää jakoa. Verohallinto käsittelee verotuksen omalla aikataulullaan, eikä se sido perinnönjaon ajoitusta.
Joissakin tilanteissa kuolinpesä voidaan myös jättää toistaiseksi jakamatta. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun pesään kuuluu omaisuutta, jonka arvo tai oikeudellinen asema on vielä epäselvä, tai kun osakkaat haluavat hallita omaisuutta yhdessä vielä jonkin aikaa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että jakamaton kuolinpesä vaatii osakkaiden yhteistä päätöksentekoa, mikä voi käytännössä olla hankalaa.
Mitä nopeammin jako tehdään, sitä selkeämpi on kaikkien osakkaiden tilanne. Kun perinnönjakosopimus on laadittu ajoissa, samoja asioita ei tarvitse selvittää uudelleen myöhemmin, ja jokaisen osakkaan omistusoikeus on yksiselitteinen.
Voiko perinnönjakosopimuksen tehdä ilman pesänjakajaa?
Kyllä, perinnönjakosopimus voidaan tehdä ilman pesänjakajaa, kun kaikki kuolinpesän osakkaat pääsevät yksimieliseen sopimukseen jaosta. Tätä kutsutaan sopimusjaoksi, ja se on selvästi yleisin tapa tehdä perinnönjako. Pesänjakajaa tarvitaan vain silloin, kun osakkaat eivät pääse sopimukseen keskenään.
Sopimusjako on joustava ja usein nopeampi vaihtoehto. Osakkaat voivat sopia melko vapaasti siitä, kuka saa mitäkin omaisuutta, kunhan jako perustuu kaikkien yhteiseen tahtoon ja jokaisen oikeudet otetaan asianmukaisesti huomioon. Osakkaat voivat myös käyttää ulkopuolisia varoja tasausmaksuihin, jos joku saa enemmän tiettyä omaisuutta kuin hänen perintöosuutensa edellyttäisi.
Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan. Pesänjakaja pyrkii ensin sovittelemaan riidan ja saamaan osakkaat sopimaan jaosta. Jos sovinto ei onnistu, pesänjakaja voi ratkaista jaon myös ilman osakkaiden yhteisymmärrystä. Pesänjakajamenettely on kuitenkin hitaampaa ja kalliimpaa kuin sopimusjako, joten yhteiseen sopimukseen pyrkiminen on kaikkien etu.
Mitä perinnönjakosopimukseen kirjataan?
Perinnönjakosopimukseen kirjataan, mitä omaisuutta kukin osakas saa ja millä perusteella jako on tehty. Asiakirjasta on käytävä selvästi ilmi kuolinpesän osakkaat, jaettava omaisuus ja se, miten omaisuus on jaettu osakkaiden kesken. Jokaisen osakkaan on allekirjoitettava asiakirja.
Jaettavaa omaisuutta ovat lähtökohtaisesti ne varat, jotka on merkitty perukirjaan. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia myös siitä, miten aiemmat ennakkoperinnöt tai muut erityisjärjestelyt otetaan huomioon lopullisessa jaossa. Kun kaikki yksityiskohdat kirjataan täsmällisesti, epäselvyyksiltä vältytään myöhemmin.
Osittainen perinnönjako
Perinnönjako voidaan tehdä myös osittaisena. Tällöin vain osa omaisuudesta jaetaan tai joku osakkaista saa vain osan omasta perintöosuudestaan. Osittaisessa jaossa on erityisen tärkeää kirjata selvästi, miten jo saatu omaisuus otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Tämä estää myöhemmät tulkintaerimielisyydet.
Muotovaatimukset
Perinnönjaosta on aina laadittava kirjallinen perinnönjakokirja. Jokaisen kuolinpesän osakkaan on allekirjoitettava asiakirja, ja varmin tapa on tehdä se käsin. Valmis perinnönjakokirja toimitetaan Verohallintoon. Jos osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnan alainen henkilö, perinnönjako on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa.
Milloin perinnönjakosopimus voidaan riitauttaa tai purkaa?
Perinnönjakosopimus voidaan riitauttaa tai purkaa, jos se on tehty virheellisin perustein, sopimuksessa on oikeustoimilain tarkoittama pätemättömyysperuste tai jaossa on tapahtunut olennainen virhe. Käytännössä jo tehdyn sopimuksen purkaminen on kuitenkin harvinaista ja edellyttää selkeitä perusteita.
Tyypillisiä tilanteita, joissa sopimuksen pätevyys voidaan kyseenalaistaa, ovat esimerkiksi tilanteet, joissa osakas ei ole ollut täysivaltainen allekirjoittaessaan sopimuksen, tai joissa joku on antanut harhaanjohtavia tietoja jaon perusteista. Myös tilanne, jossa kaikki osakkaat eivät ole allekirjoittaneet asiakirjaa, voi tehdä sopimuksesta pätemättömän.
Jos kuolinpesässä myöhemmin ilmenee omaisuutta, jota ei ole otettu huomioon alkuperäisessä jaossa, tästä omaisuudesta voidaan tehdä täydentävä jako. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että alkuperäinen sopimus olisi virheellinen, mutta se voi edellyttää uutta neuvottelua osakkaiden kesken.
Paras tapa ehkäistä riidat on huolellinen ja täsmällinen perinnönjakosopimus alusta alkaen. Kun kaikki jaon perusteet ja yksityiskohdat on kirjattu selkeästi, tulkintaerimielisyyksille jää vähemmän tilaa.
Miten hautaustoimisto voi auttaa kuolinpesän alkuvaiheen järjestelyissä?
Hautaustoimisto auttaa kuolinpesän alkuvaiheen käytännön järjestelyissä, kuten perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa, viranomaisyhteyksissä ja muissa hautajaisten jälkeiseen aikaan kuuluvissa tehtävissä. Vaikka perinnönjakosopimuksen laadinta on juridinen toimenpide, hautaustoimiston rooli on tukea omaisia heti alusta alkaen.
Surun kohdatessa arjen käytännön asiat voivat tuntua ylivoimaisilta. Mikkelin toimipisteemme on palvellut eteläsavolaisia perheitä jo yli 80 vuoden ajan, ja meillä on pitkä kokemus siitä, mitä kaikkea läheisen menetykseen liittyy. Autamme omaisia hahmottamaan, mitä käytännön asioita on hoidettava ja missä järjestyksessä.
Tarjoamme apua myös perinnönjakosopimuksen tekemisessä Mikkelissä. Huolellisesti laadittu perinnönjakokirja varmistaa, että jako etenee selkeästi ja sopimuksen sisältö vastaa kaikkien osakkaiden yhteistä tahtoa. Kun asiakirjat ovat kunnossa, omaisten ei tarvitse palata samoihin asioihin myöhemmin uudelleen.
Kunnioitamme jokaisen asiakkaamme henkilökohtaista vakaumusta ja yksilöllisiä tarpeita. Meihin voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun ei vielä tiedä, mistä aloittaa. Autamme löytämään oikean suunnan hautajaisten jälkeisiin järjestelyihin ja ohjaamme tarvittaessa oikeiden asiantuntijoiden luo.