Perinnönjakosopimus on asiakirja, jolla kuolinpesän osakkaat sopivat vainajan omaisuuden jaosta keskenään. Se päättää kuolinpesän yhteishallinnan ja selkeyttää jokaisen osakkaan saaman osuuden. Sopimusta kutsutaan käytännössä myös perinnönjakokirjaksi, ja se on keskeinen asiakirja perinnönjaon loppuunsaattamisessa. Alla käymme läpi yleisimmät perinnönjakosopimukseen liittyvät kysymykset selkeinä vastauksina.
Kuka voi tehdä perinnönjakosopimuksen?
Perinnönjakosopimuksen voivat tehdä kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä. Osakkaita ovat yleensä perilliset, mahdollinen leski sekä testamentinsaajat, joilla on oikeus pesän omaisuuteen. Jokaisen osakkaan on osallistuttava sopimukseen ja allekirjoitettava perinnönjakokirja, jotta jako on pätevä.
Jos osakkaana on alaikäinen lapsi tai henkilö, jolla on edunvalvoja, tilanne vaatii erityistä huolellisuutta. Tällaisissa tapauksissa perinnönjako on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa, jotta alaikäisen tai edunvalvottavan edut tulevat asianmukaisesti turvatuiksi. Sama velvollisuus koskee myös osittaista perinnönjakoa vastaavissa tilanteissa.
Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen jaosta, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan. Pesänjakaja pyrkii ensin sovittelemaan osapuolten välillä, mutta voi tarvittaessa ratkaista jaon myös ilman kaikkien suostumusta. Tämä vaihtoehto on kuitenkin viimesijainen, ja vapaaehtoinen sopiminen on aina suositeltavampaa.
Milloin perinnönjakosopimus tehdään?
Perinnönjakosopimus voidaan tehdä heti, kun perunkirjoitus on toimitettu ja kuolinpesän varat sekä velat ovat riittävän selvillä. Jos vainaja oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ennen perinnönjakoa on yleensä tehtävä ositus. Jos avio-oikeutta ei ollut, tehdään omaisuuden erottelu ennen jakoa.
Perintöverotuspäätöstä ei tarvitse odottaa ennen perinnönjaon tekemistä. Tämä on tärkeä tieto, sillä monet luulevat virheellisesti, että veropäätös on edellytys jaon aloittamiselle.
Perinnönjaolle ei ole laissa yleistä määräaikaa, mutta käytännössä jako kannattaa tehdä mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen. Viivästyminen voi monimutkistaa tilannetta merkittävästi: omaisuuden arvo voi muuttua, osakkaiden elämäntilanteet voivat muuttua ja asioiden selvittäminen vaikeutua ajan kuluessa. Joissakin tilanteissa kuolinpesä voidaan kuitenkin jättää myös toistaiseksi jakamatta, jos osakkaat niin yhdessä päättävät.
Mitä perinnönjakosopimukseen kirjataan?
Perinnönjakosopimukseen kirjataan, mitä omaisuutta kukin osakas saa ja millä perusteella jako on tehty. Jaettavana omaisuutena ovat lähtökohtaisesti ne varat, jotka on merkitty perukirjaan. Sopimuksessa tulee käydä selvästi ilmi jokaisen osakkaan saama omaisuus sekä mahdolliset tasausjärjestelyt.
Osakkaat voivat sopia melko vapaasti siitä, kuka saa mitäkin omaisuutta, kunhan jako perustuu kaikkien yhteiseen sopimukseen ja jokaisen oikeudet otetaan asianmukaisesti huomioon. Esimerkiksi yksi osakas voi saada kiinteistön, toinen rahamääräisen osuuden ja kolmas irtainta omaisuutta, kunhan kokonaisuus vastaa kunkin perintöosuutta. Järjestelyissä voidaan käyttää myös ulkopuolisia varoja tasauksen välineenä.
Perinnönjako voidaan tehdä myös osittaisena, jolloin vain osa omaisuudesta jaetaan tai joku osakkaista saa vain osan omasta perintöosuudestaan. Osittaisessa jaossa on erityisen tärkeää kirjata täsmällisesti, miten jo saatu omaisuus otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa myöhemmin. Huolellisesti laadittu perinnönjakosopimus ehkäisee epäselvyyksiä osakkaiden välillä ja varmistaa, että kaikille on selvää, mitä on sovittu.
Tarvitaanko perinnönjakosopimukseen todistaja tai notaari?
Perinnönjakosopimukseen ei pääsääntöisesti tarvita ulkopuolista todistajaa tai notaaria. Laki edellyttää, että perinnönjaosta laaditaan kirjallinen perinnönjakokirja ja että jokainen kuolinpesän osakas allekirjoittaa sen. Varmin tapa on allekirjoittaa asiakirja käsin.
Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnan alainen henkilö. Näissä tapauksissa perinnönjako on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa, mikä tuo prosessiin viranomaisen hyväksynnän. Muissa tilanteissa erillistä vahvistusta ei yleensä tarvita.
Vaikka todistajaa ei lain mukaan vaadita, on hyvä huolehtia siitä, että asiakirja on laadittu huolellisesti ja yksiselitteisesti. Epäselvät muotoilut voivat johtaa myöhempiin riitatilanteisiin. Valmis perinnönjakokirja on toimitettava kopiona Verohallintoon, ja samasta kuolinpesästä riittää yksi kopio.
Miten perinnönjakosopimus vaikuttaa verotukseen?
Perinnönjakosopimus vaikuttaa verotukseen erityisesti siten, että se määrittää, mitä omaisuutta kukin osakas on saanut perintönä. Valmis perinnönjakokirja on toimitettava Verohallintoon, ja se toimii pohjana perintöverotuksen täsmentämiselle sekä omaisuuden hankintamenon laskemiselle mahdollisia myöhempiä luovutuksia varten.
Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella, mutta perinnönjakokirja osoittaa, miten omaisuus on lopulta jakautunut osakkaiden kesken. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun osakkaat ovat sopineet jaosta tavalla, joka poikkeaa lakimääräisistä perintöosuuksista esimerkiksi tasausjärjestelyjen kautta.
Jos kuolinpesään kuuluu kiinteää omaisuutta, kuten asunto tai metsätila, perinnönjakokirja tarvitaan myös omistusoikeuden kirjaamista varten Maanmittauslaitoksessa. Ilman jakokirjaa omistussuhdetta ei voida rekisteröidä uuden omistajan nimiin, mikä voi hankaloittaa omaisuuden myymistä tai muuta käyttöä myöhemmin.
Voiko perinnönjakosopimuksen riitauttaa tai purkaa?
Perinnönjakosopimuksen riitauttaminen on mahdollista, mutta se edellyttää yleensä painavia perusteita. Jos sopimuksessa on oikeustoimilain mukainen pätemättömyysperuste, kuten pakottaminen, petos tai erehdys, sopimus voidaan riitauttaa. Pelkkä tyytymättömyys lopputulokseen ei yksin riitä sopimuksen purkamiseen.
Kaikkien osakkaiden yhteisellä sopimuksella perinnönjakosopimus voidaan myös purkaa tai sitä voidaan muuttaa jälkikäteen. Tämä edellyttää, että kaikki osapuolet ovat asiasta yksimielisiä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia on ratkaistava tuomioistuimessa.
Riitatilanteissa on suositeltavaa hakea asiantuntija-apua mahdollisimman varhain. Huolellisesti laadittu ja selkeästi muotoiltu perinnönjakokirja on paras tapa ennaltaehkäistä erimielisyyksiä. Meillä Mikkelin toimipisteessämme autamme perinnönjakosopimuksen laadinnassa niin, että asiakirja vastaa kaikkien osakkaiden yhteistä tahtoa ja on muotovaatimusten mukainen. Lisätietoa hautajaisten jälkeisistä käytännön asioista löydät palvelusivuiltamme.