Testamentti voi syrjäyttää lain määräämän perimysjärjestyksen, mutta ei kokonaan. Rintaperillisillä eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet heille perimysjärjestyksen mukaan kuuluvasta osuudesta. Testamentti siis rajaa perimysjärjestyksen vaikutusta, mutta ei poista sitä täysin. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset testamentin ja perimysjärjestyksen suhteesta.
Voiko testamentti syrjäyttää lain määräämän perimysjärjestyksen?
Testamentti voi syrjäyttää lain määräämän perimysjärjestyksen pääosin, mutta rintaperillisten lakiosaoikeutta se ei voi poistaa. Testamentilla voit määrätä omaisuutesi jaettavaksi täysin toisin kuin perintölaki edellyttäisi, esimerkiksi jättämällä kaiken ystävälle tai hyväntekeväisyysjärjestölle. Rintaperillisten kohdalla testamentti törmää kuitenkin lakiosan suojaan.
Perintölaki määrittää, ketkä perivät ja missä järjestyksessä, jos vainaja ei ole jättänyt testamenttia. Tätä järjestystä kutsutaan perimysjärjestykseksi, ja se etenee kolmessa parenteelissa: ensin perivät rintaperilliset eli lapset ja lapsenlapset, sitten vanhemmat ja sisarukset ja kolmantena isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Leski ei ole automaattisesti perillinen, vaan hänen asemansa riippuu siitä, onko vainajalla rintaperillisiä.
Testamentilla voit siis vapaasti ohittaa kauempana olevat sukulaiset, kuten sisarukset tai serkut, koska heillä ei ole lakiosaoikeutta. Sen sijaan omien lasten kohdalla vapaus on rajatumpi. Käytännössä testamentti on tehokkain tapa vaikuttaa perinnönjakoon silloin, kun rintaperillisiä ei ole tai kun haluat järjestää omaisuutesi jaon tarkemmin kuin perintölaki tekisi.
Mikä on lakiosa ja kenellä on oikeus siihen?
Lakiosa on rintaperilliselle perintölaissa turvattu vähimmäisosuus perinnöstä, jota testamentilla ei voi sivuuttaa. Se on suuruudeltaan puolet siitä perintöosuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Oikeus lakiosaan on yksinomaan rintaperillisillä eli lapsilla, lapsenlapsilla ja muilla suoraan alenevassa polvessa olevilla sukulaisilla.
Käytännössä lakiosa toimii näin: jos vainajalla on kaksi lasta ja omaisuutta on 100 000 euroa, kumpikin lapsi saisi ilman testamenttia 50 000 euroa. Lakiosa on puolet tästä eli 25 000 euroa per lapsi. Vaikka testamentti määräisi kaiken omaisuuden jollekin muulle, lapsilla on oikeus vaatia lakiosansa.
Lakiosaa ei makseta automaattisesti, vaan rintaperillisen on vaadittava sitä aktiivisesti. Vaatimus on esitettävä testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tiedon testamentista. Jos vaatimusta ei esitetä määräajassa, oikeus lakiosaan voi raueta. Puolisolla, sisaruksilla tai muilla sukulaisilla ei ole lakiosaoikeutta.
Mitä tapahtuu perinnölle, jos testamenttia ei ole?
Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, perintö jaetaan kokonaan perintölain mukaisen perimysjärjestyksen mukaan. Ensisijaisesti perivät rintaperilliset eli lapset tasan keskenään. Jos lapsia ei ole, perintö siirtyy vanhemmille ja sisaruksille, ja heidän puuttuessaan isovanhemmille tai heidän jälkeläisilleen.
Lesken asema on erityinen tilanteessa, jossa vainajalla ei ole rintaperillisiä. Tällöin leski perii puolisonsa ennen vainajan vanhempia ja sisaruksia. Jos rintaperillisiä on, leski ei peri suoraan, mutta hänellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto irtaimistoineen, kunnes perintö jaetaan tai hän muuttaa pois.
Testamentittomuus tarkoittaa myös sitä, että vainajan toiveet eivät välttämättä toteudu. Ehkä hän olisi halunnut tukea tiettyä henkilöä tai järjestöä tai pitää jonkin omaisuuserän tietyllä henkilöllä. Ilman testamenttia nämä toiveet jäävät toteutumatta, ja omaisuus jaetaan mekaanisesti lain mukaan riippumatta siitä, mitä vainaja olisi halunnut. Tästä syystä testamentin tekeminen on tärkeä osa elämän asiakirjojen järjestämistä.
Perinnönjaon käytännön toteutukseen liittyy myös perunkirjoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat ja velat sekä ketkä ovat perillisiä. Vasta perunkirjoituksen jälkeen varsinainen perinnönjako voi alkaa.
Milloin testamentti voidaan riitauttaa tai julistaa pätemättömäksi?
Testamentti voidaan riitauttaa tai julistaa pätemättömäksi useasta syystä. Yleisimpiä perusteita ovat muotovirheet, testamentin tekijän oikeustoimikelvottomuus testamentintekohetkellä, pakottaminen tai muu epäasianmukainen vaikuttaminen sekä testamentin sisällön epäselvyys. Moitteen voi nostaa se, jonka perintöoikeus tai testamentista johtuva oikeus on loukattu.
Muotovirheet testamentissa
Testamentille on laissa tiukat muotovaatimukset. Sen on oltava kirjallinen, ja sen allekirjoittamisen on tapahduttava kahden esteettömän todistajan samanaikaisessa läsnäolossa. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tietää sen sisältöä. Jos nämä muotovaatimukset eivät täyty, testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi. Todistajat eivät myöskään saa olla testamentissa mainittuja edunsaajia tai heidän lähisukulaisiaan.
Testamentin tekijän kyky ja tahdonvapaus
Testamentti voidaan riitauttaa myös sillä perusteella, että testamentin tekijä ei ole ollut oikeustoimikelpoinen, esimerkiksi vakavan muistisairauden tai muun heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Samoin testamentti on pätemätön, jos se on tehty pakottamalla, petoksella tai käyttämällä hyväksi testamentin tekijän ymmärtämättömyyttä tai riippuvuussuhdetta. Näiden seikkojen todistaminen jälkikäteen voi olla haastavaa, minkä vuoksi testamentin huolellinen tekeminen oikeaan aikaan on tärkeää.
Testamentin moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon testamentista ja sen sisällöstä. Tämän määräajan jälkeen oikeus moitteeseen menetetään, vaikka pätemättömyysperuste olisi olemassa.
Kumpi kannattaa tehdä, testamentti vai keskinäinen testamentti puolison kanssa?
Valinta tavallisen testamentin ja keskinäisen testamentin välillä riippuu elämäntilanteesta ja siitä, mitä haluat omaisuudellesi tapahtuvan. Keskinäinen testamentti sopii parhaiten puolisoille, jotka haluavat turvata toistensa aseman niin, että eloonjäänyt puoliso saa kaiken tai suuren osan omaisuudesta. Tavallinen testamentti puolestaan antaa vapaamman käden määrätä omaisuudesta haluamallaan tavalla.
Keskinäisen testamentin edut ja rajoitukset
Keskinäisessä testamentissa puolisot määräävät, että kumpikin perii toisen kuollessa. Tämä vahvistaa lesken asemaa erityisesti silloin, kun pariskunnalla on yhteistä omaisuutta mutta ei yhteisiä lapsia. Jos yhteisiä lapsia on, keskinäinen testamentti ei poista heidän lakiosaoikeuttaan, mutta se voi lykätä perinnönjakoa siten, että lapset perivät vasta molempien vanhempien kuoltua.
Keskinäisen testamentin rajoituksena on, että se sitoo molempia osapuolia. Testamenttia ei voi yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa ilman toisen osapuolen tietoa, jos siinä on niin sovittu. Tämä voi tuntua turvalliselta, mutta elämäntilanteiden muuttuessa se voi myös rajoittaa joustoa.
Tavallinen testamentti yksin tai yhdessä
Tavallinen testamentti antaa enemmän vapautta. Voit määrätä omaisuutesi tietyille henkilöille, järjestöille tai vaikkapa jakaa sen eri tavoin eri edunsaajien kesken. Jos haluat varmistaa, että tietty esine, kiinteistö tai rahasumma menee tietylle henkilölle, tavallinen testamentti on siihen oikea väline. Testamentin voi myös muuttaa tai peruuttaa milloin tahansa, kunhan se tehdään lain edellyttämässä muodossa.
Käytännössä monet puolisoparit tekevät keskinäisen testamentin ja täydentävät sitä yksityiskohtaisemmilla määräyksillä siitä, miten omaisuus jaetaan molempien kuoltua. Tärkeintä on, että testamentti vastaa omia toiveita ja on laadittu oikein. Me Mielosen hautaustoimistossa neuvomme mielellämme läheisensä menettäneitä myös käytännön asioissa kuoleman jälkeen, kuten perinnönjakosopimuksen laadintaan liittyvissä kysymyksissä.
Sekä testamentin tekeminen että perimysjärjestyksen ymmärtäminen ovat osa vastuullista elämän suunnittelua. Kun asiat on järjestetty etukäteen, läheisten taakka surun hetkellä kevenee merkittävästi. Lisätietoa meistä ja palveluistamme löydät tutustumalla Mielosen hautaustoimistoon.