Voiko hoitotahdossa kieltäytyä tietyistä hoidoista?

Kyllä, hoitotahdossa voi kieltäytyä tietyistä hoidoista. Hoitotahto on asiakirja, jossa ilmaiset etukäteen, millaista hoitoa toivot ja mistä toimenpiteistä haluat kieltäytyä, jos et enää itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin. Tällainen kieltäytyminen sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä Suomessa. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä hoidoista voi kieltäytyä, miten hoitotahto laaditaan oikein ja mitä muuta on hyvä tietää hoitotahdosta.

Mitä hoitoja hoitotahdossa voi kieltäytyä vastaanottamasta?

Hoitotahdossa voit kieltäytyä lähes kaikista sellaisista hoidoista, joiden tarkoituksena on elämän pitkittäminen tilanteessa, jossa parantavaa hoitoa ei enää ole. Yleisimmin kieltäydytään elvytyksestä, tehohoitoon siirrosta, hengityskoneesta, keinotekoisesta ravitsemuksesta tai muista aktiivisista toimenpiteistä, kun sairaus on edennyt loppuvaiheeseen.

Hoitotahdossa voit siis kertoa, ettet halua tiettyjä toimenpiteitä, vaikka niillä voitaisiin teknisesti jatkaa elämää. Tämä on yksi hoitotahdon keskeisimmistä käyttötarkoituksista: varmistaa, että elämän loppuvaiheen hoito vastaa omaa tahtoa eikä jää pelkästään lääketieteellisen arvion varaan.

Kieltäytyminen voi koskea esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

  • Elvytys sydämenpysähdyksen yhteydessä
  • Tehohoito tai hengityskone
  • Keinotekoinen ravitsemus tai nesteytys
  • Leikkaukset tai muut invasiiviset toimenpiteet tilanteessa, jossa parantuminen ei ole mahdollista
  • Sairaalasiirto, jos toivoo hoidon tapahtuvan kotona tai hoivakodissa

On tärkeää kirjata kieltäytyminen mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti. Mitä tarkemmin oma tahto on ilmaistu, sitä paremmin terveydenhuollon ammattilaiset voivat noudattaa sitä käytännössä. Hoitotahdossa voi myös kertoa, millaista hoitoa toivoo: esimerkiksi hyvän olon hoidon ja kivunlievityksen varmistaminen voidaan kirjata myönteisenä toiveena kieltäytymisen rinnalle.

Onko hoitotahto juridisesti sitova Suomessa?

Hoitotahdolla on vahva oikeudellinen merkitys Suomessa. Potilaslaissa säädetään, että potilaan aiemmin ilmaisema tahto on otettava huomioon, jos hän ei enää itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin. Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että selkeästi laadittu ja todennettavissa oleva hoitotahto ohjaa hoitoa merkittävällä tavalla. Laki velvoittaa kunnioittamaan potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä, ja nämä periaatteet antavat perustan myös hoitotahdon huomioon ottamiselle.

Kirjallinen hoitotahto on käytännössä vahvin tapa varmistaa, että oma tahto voidaan todentaa. Suullisesti ilmaistuun tahtoon voidaan myös viitata, mutta sen todentaminen jälkikäteen on huomattavasti vaikeampaa. Siksi kirjallinen muoto on aina suositeltava.

On hyvä huomata, että hoitotahto ei velvoita terveydenhuoltoa toimimaan vastoin hyvää lääketieteellistä käytäntöä. Esimerkiksi kivunlievitys ja perushoito kuuluvat aina potilaan oikeuksiin, eikä niistä voida kieltäytyä. Hoitotahdolla vaikutetaan erityisesti niihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät elämän pitkittämiseen tilanteessa, jossa parantuminen ei enää ole mahdollista.

Miten hoitotahto laaditaan oikein?

Hoitotahto laaditaan kirjallisesti, ja sen tulee olla selkeästi muotoiltu, allekirjoitettu ja päivätty. Asiakirjaan kirjataan omat toiveet ja kieltäytymiset mahdollisimman täsmällisesti, jotta se voidaan ottaa huomioon terveydenhuollon päätöksenteossa ilman tulkinnanvaraa.

Hyvä hoitotahto sisältää yleensä seuraavat osat:

  1. Henkilötiedot ja asiakirjan päiväys
  2. Toiveet hoidosta elämän loppuvaiheessa tai tilanteessa, jossa ei enää pysty päättämään itse
  3. Kieltäytymiset tietyistä toimenpiteistä selkeästi ilmaistuna
  4. Omat arvot ja vakaumus, jotka ohjaavat hoitoa koskevia ratkaisuja
  5. Allekirjoitus ja mahdollinen todistajan allekirjoitus

Hoitotahto kannattaa tallentaa paikkaan, josta se on tarvittaessa nopeasti löydettävissä. Asiakirjan voi toimittaa omaan terveyskeskukseen tai sairaalaan merkittäväksi potilastietoihin. Läheisille kannattaa kertoa, missä asiakirja sijaitsee, jotta he voivat tarvittaessa tuoda sen esiin.

Hoitotahtolomakkeen voi täyttää joko itse vapaamuotoisesti tai käyttää valmiita lomakepohjia. Valmiit lomakkeet ohjaavat täyttäjää huomioimaan kaikki keskeiset kohdat, mikä voi helpottaa laadintaa. Me Hautaustoimisto Mielonella autamme hoitotahdon tekemisessä Mikkelissä ja neuvomme, miten asiakirja saadaan laadittua selkeästi ja omaa tahtoa vastaavaksi.

Kuka voi tehdä hoitotahdon ja milloin se kannattaa laatia?

Jokainen täysi-ikäinen henkilö voi tehdä hoitotahdon. Hoitotahto ei ole tarkoitettu vain iäkkäille tai vakavasti sairaille, vaan se sopii kaikille, jotka haluavat varautua tulevaan ja varmistaa, että oma tahto otetaan huomioon myös vaikeissa tilanteissa.

Hoitotahto kannattaa laatia silloin, kun pystyy itse pohtimaan asioita rauhassa ja ilmaisemaan tahtonsa selkeästi. Sitä ei kannata siirtää siihen hetkeen, kun terveys on jo heikentynyt tai päätöksenteko vaikeutunut. Ennakointi on juuri hoitotahdon keskeinen idea: asiat päätetään etukäteen, kun mieli on kirkas.

Erityisen tärkeää hoitotahdon laatiminen on silloin, kun:

  • Terveydentila on heikentynyt tai vakava sairaus on todettu
  • Lähipiirissä on koettu tilanteita, joissa hoitotahdon puuttuminen on aiheuttanut epäselvyyksiä
  • Haluaa varmistaa, että omat arvot ja vakaumus ohjaavat hoitopäätöksiä
  • Haluaa helpottaa läheisten asemaa vaikeissa tilanteissa

Hoitotahto tuo turvaa sekä itselle että läheisille. Kun linjaukset on tehty etukäteen, läheisten ei tarvitse vaikeassa tilanteessa yrittää arvata, mitä olisit toivonut.

Voiko hoitotahtoa muuttaa tai peruuttaa jälkikäteen?

Kyllä, hoitotahtoa voi muuttaa tai peruuttaa koska tahansa, kun henkilö kykenee ilmaisemaan tahtonsa. Hoitotahto ei ole pysyvä tai lopullinen asiakirja, vaan se heijastaa senhetkistä tahtoa ja voidaan päivittää elämäntilanteen, arvojen tai terveydentilan muuttuessa.

Muutos tehdään käytännössä yksinkertaisesti: laaditaan uusi, päivätty hoitotahto, joka korvaa aiemman. Vanha asiakirja kannattaa hävittää tai merkitä selkeästi vanhentuneeksi, jotta terveydenhuollossa ei synny epäselvyyttä siitä, mikä versio on voimassa.

Hoitotahto kannattaa tarkistaa säännöllisesti, erityisesti silloin, kun:

  • Elämäntilanne muuttuu merkittävästi
  • Vakava sairaus todetaan tai terveydentila heikkenee
  • Oma näkemys hoidosta tai arvoista muuttuu
  • Asiakirja on laadittu useita vuosia sitten eikä enää vastaa tämänhetkistä tahtoa

Jos hoitotahtoa ei ole päivitetty, terveydenhuolto noudattaa viimeisintä voimassa olevaa asiakirjaa. Siksi on tärkeää huolehtia, että tallennettuna oleva versio vastaa aina omaa senhetkistä tahtoa.

Miten hoitotahto liittyy hautausjärjestelyihin?

Hoitotahto ja hautausjärjestelyt ovat erillisiä asiakirjoja, mutta ne täydentävät toisiaan osana elämän loppuvaiheen ennakointia. Hoitotahto koskee hoitoa ennen kuolemaa, kun taas hautausjärjestelyihin liittyvät toiveet voidaan kirjata erilliseen asiakirjaan, kuten Näin minä haluan -lomakkeeseen.

Yhdessä nämä asiakirjat muodostavat kokonaisuuden, joka helpottaa sekä läheisten että ammattilaisten toimintaa vaikeassa tilanteessa. Kun sekä hoitoa koskevat toiveet että hautausjärjestelyt on kirjattu etukäteen, läheisten taakka kevenee merkittävästi surun keskellä.

Hautausjärjestelyihin liittyvissä toiveissa voi kertoa esimerkiksi:

  • Toivottu hautaustapa, kuten hautaaminen tai tuhkaus
  • Toiveet hautajaisten luonteesta ja tilaisuuden sisällöstä
  • Musiikki, tekstit tai muut henkilökohtaiset toiveet
  • Vakaumukseen liittyvät toiveet

Me Hautaustoimisto Mielonella olemme auttaneet perheitä hautajaisten järjestämisessä yli 80 vuoden ajan. Usein asiakkaat tulevat luoksemme myös hoitotahdon laadinnan yhteydessä, koska samat kysymykset omista toiveista ja arvoista nousevat esiin molemmissa asiakirjoissa. Ennakoimalla nämä asiat rauhassa etukäteen teet arvokkaan teon sekä itsellesi että läheisillesi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suunnittele hautajaiset